Pienyrittäjissä kasvun avaimet

09.12.2020

Perustin ensimmäisen yritykseni kesällä 1997. Ajauduin tilanteeseen vahingossa ja lähdin yrittäjyyden tielle sinisilmäisenä untuvikkona. Sinisilmäisyyteni korvasi viisas kirjanpitäjä, jonka otti siipiensä suojaan, kuunteli, sparrasi ja ennen kaikkea opasti talouden maailmaan. Olin onnekas. Iso osa yrittäjistä aloittaa tyhjältä pöydältä, ilman ammattitaitoista tukea.

Sparraan nykyään itse aloittelevia yrittäjiä ja liikeideoita. Yrittäjyyden syvintä olemusta miettiessä, olen tullut päätelmään, että onnistunut yrittäjyys määräytyy tekemisen energian suunnasta. Onko energia jotain päin vai pois jostain. Silloin kun yrittäjän energia syntyy intohimosta rakentaa ja tehdä näkyväksi palvelua/tuotetta, on onnistuminen todennäköisempää kuin yrityksen perustaminen pakosta tai pakona sen hetkisestä tilanteesta.

Mitä tapahtuu henkilöille, joilla intohimoa yrittämiseen ei ole tai niille, joiden intohimo sammuu väsymyksen alle?

Meillä suomalaisilla on tiukka kuva yrittäjyydestä. Yrittäjä tekee töitä ilman lomia, 12 tuntia päivässä, viikon jokaisena päivänä. Ja niin se ikävä kyllä usein on.

Pysähdytään miettimään mikä on yhtälön lopputulos? Meillä on suunnaton määrä ammattitaitoisia ihmisiä, jotka ovat niin loppuun palaneet, etteivät henkiset resurssit eivät enää riitä yrityksen kehittämiseen ja kasvattamiseen. Kehittäminen ja kasvattaminen ovat kuitenkin talouden vetureita.

Suomessa yrittäjistä 69% on yksinyrittäjiä. Jos jokainen yksinyrittäjä palkkaisi yhden työntekijän, olisimme lähellä täystyöllisyyttä. Käytännössä mahdoton yhtälö, mutta jos edes osa yksinyrittäjistä palkkaisi sen ensimmäisen työntekijän olisimme jo pitkällä. Yrittäjiä pitää tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Talous kasvaisi ja työttömyys laskisi. Yksinkertaista eikö?

Nykytrendin on kansainvälistyminen ja sitä tuetaan. Mitä jos edes kolmasosa kansainvälistymiseen käytetystä rahasta käytettäisi pienyrittäjien palveluiden kehittämiseen. Kehitetään konkreettisia tapoja ja tukimuotoja, joilla saadaan työttömät työnhakijat ja pienyrittäjät kohtamaan.

Olen ollut yksinyrittäjä, pelännyt palkata työvoimaa ja puurtanut itseni loppuun. Olen uskaltanut palkata ensimmäisen työntekijän. Palkkaaminen mahdollisti keskittymisen omaan osaamiseeni ja yritykseni kehittämiseen. Nyt yritykseni työllistää 7 henkilöä.

On aika nähdä ruohonjuuri ja sen potentiaali. Mahdollisuuksia on, kun on halu nähdä ne. Suunnittelu ja toimenpiteet pitää tehdä ruohonjuurta kuullen, ei virkamieskoneiston päätöksinä. Uskon, että yrittäjistä löytyy halukkaita osallistumaan kehittämiseen. Sellaisia me yrittäjät olemme!